Morjensta, olen syntyperäinen lohjalainen ja ammatiltani olen seuraavia:
Mielenterveys, kriisi ja päihdetyön lähiohoitaja 1996, erityisryhmien musiikinohjaaja, NLP-Trainer, väkivalta-asiantuntija kouluttaja, mentaalivalmennuksen konsultti: urheilu, turvallisuusala, huippuosaamisen tutkiminen mallittaminen ja profilointi, näyttelijä, elokuvakäsikirjoittaja sekä esikoiskirjailija. Perhetyöntekijä.
KATSO VIDEONI TÄÄLTÄ: https://youtu.be/QDrFpeIbYAc
Olen työskennellyt erityistukea/apua tarvitsevien lasten/nuorten sekä heidän huoltajiensa parissa +30 vuotta
Tämä ehdokkaaksi asettuminen tuli hiukan puun takaa ja olen erittäin motivoitunut asiaan.. Toki aiemmin vaalien alla aiheesta on ollut puhetta, mutta mikään puoluejärjestelmä ja etenkään sen nykyinen toimintamalli minua ei edelleenkään kiinnosta. Kyllä tekin varmasti olette sen oivaltaneet, että nykyisillään ei politiikkalla yksilöiden hyvinvointia paljon lisätä.
Olen pitkälti suvaitsevainen, sillä omaa identiteettiäni, minuuttani eivät määrittele yksittäiset ihmiset ja tilanteet. Sitoutumattomana Meidän Lohjan edustajana katson olevan paras malli minulle olla ja toimia itsenäni lohjalle. Saan olla minä vetämäti mitään puhemiehen roolia jonkun asettaman saagan mukaisesti. Ajattelen että alueet joissa asioistamme päätetään kaipaa kunnon jytää pöytiin. Selkeä ja avoin dialogi siitä miten kunnassamme rahoja sijoitetaan, mitä ja minne rakennetaan sekä miten tätä kaupunkia eri toimialueineen johdetaan. Lohja on kaunis kaupunki upeine luontoineen ja täällä asuu upeita ihmisiä. Kylänmiehiä/naisia, ystäviä tovereita sekä kavereita kaikkia joka lähtöön.
Kansalaiset ovat kyllästyneet niin yhteiskunnallisesti -kuin myös alueellisesti poliittiseen jargoniin, kieleen ja jorinaan, jonka taakse kätketään miljoonavirtoja veronmaksajien rahoja. Korruptio ja hyvä-sisko järjestelyt ovat löytäneet tiensä lohjallekkin, kuten huumeetkin aivan liian monen lohjalaisen lapsen elämään. JOS asia ja ongelma koskisi vain rahaa, en olisi kiinnostunut tästä paljoakaan. Ongelma on kuitenkin paljon luultua suurempi. Ison pojan on tultava tällekkin hiekkalaatikolle puhumaan totuuksia ja ennenkaikkea tekemään. Suoritan annetun luottamuksellisen kunniatehtävän niin hyvin kuten kaiken muunkin elämässäni tärkeän, -maaliin saakka.
PERHETYÖNTEKIJÄ joka kouluun! Tein tätä 22 vuotta (1998-2020)lohjalaisin perheisiin ja omenakylämme ”toiset kasvot” tulivat varsin tutuiksi työssä, joka oli kunniatehtävä luottamuksessa perheisiin tehdä. Esittelin varsin monessa muussa kaupungissa/instituutiossa tämän työmallin kuluneiden vuosien aikana, kuullen aina samaa ihmetystä siitä, miksei lohja laajenna perhetyötä joka kouluun. En tiedä sitten että onko lohja se oikea paikka. Sen kuitenkin tiedän, että lapset sekä etenkin syrjäytymisuhan alla olevat 12-17 vuotiaat nuoret(pää-asiassa pojat) lohjallakin tarvitsevat apua! Heidän perheensä tarvitsevat apua ja tukea. Koulu on ainut yhteiskunnallinen elin missä perheiden todellinen tila näkyy. Koulumaailman olisi syytä nöyrtyä kaikkien uusien työmuotojen tuomisessa lasten avuksi kouluihin etenkin lohjalla, jossa ollaan ajettu pienkoulut alas ja siirrytty suurkouluihin. Minulla on esittää hyvinkin paljon realistisia ratkaisuja tähän asiaan. Äänestäjät päättävät ja nyt jos koskaan tarvitaan hyviä naisia ja miehiä puhumaan ihmisen asiaa.
Koulukiusaamisen sekä työpaikkakiusaamisen eli väkivallan havaintoni koulumaailmasta huolestuttavat minua suuresti. Valitettavasti myös hoitoalalla tärkeätä työtään tekevillä hoitoalan ihmisillä on aivan liikaa samanlaisia kokemuksia/havaintoja.
Sana ”kiusaaminen” on kokenut jo inflaation. On puhuttava siitä mitä kohdehenkilölle tapahtuu: Väkivaltaa. Hän joutuu eri-asteisesti pahoinpidellyksi. On kyse sitten lapsesta kouluissa tahi surkean johtamiskulttuurin tähden työntekijästä työpaikalla. Kysyn: ”Kenen mielestä tämä on ok.?” Jos ei, niin lue loppuun, ota yhteyttä ja toimitaan yhdessä oikein.
Lasten keskinäisen kiusaamisen ratkaisut ovat haasteellisia mutta ratkaistavissa. Niihin pystytään puuttumaan niin että kiusaaaminen loppuu -ajoissa. Ylä-asteilla lapsilla on jo pitkä historia uhriudestaan tullessaan hakemaan apua. Kännykät tuovat kiusaajat kesälomille ja sänkyyn kun pitäisi mennä nukkumaan. Harmi että digitalisaatio ei ole kehittynyt tähän suuntaan, blokaten kaikkea pahaa pois mitä puhelimeen tuleekaan. Toivoa kuitenkin on ja ratkaisuja saatu melkein kaikkiin tilanteisiin, minkä parissa olen saanut työskennellä.
Aikuiset työpaikoilla
Ratkaisu voisi olla arvostavan johtamisen kulttuuri, joka läpi koko kaupungin esimiehille, pomoille, johtajille ja päälliköille olisi syytä opettaa. Luonnetestit/analyysit eivät olisi pahitteeksi alan asiantuntijoilla teetättää jokaiselle valtaa omaavalle esimiehelle. Hannu Lauerma ( Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, Turun ja Vantaan yksiköistä koostuvan koko maata palvelevan Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri) on varsin kattavasti esitellyt luennoillaan sekä kirjoissaan käsitteen ”valkokauluspsykopaatit”. Mielestäni näin sukupuolitasa-arvon aikana voisi käyttää myös nimitystä ”valkomekkopsykopaatit”, sillä emk. ominaisuuden erikoinen ja hyvin mielenkiintoinen piirre ei ole yksinomaan miesjohtajien nautiskeluetuoikeus.
Ratkaisuja ja tekijöitä jokaiseen ilmiön kohtaan kyllä löytyy, jos on halua. Työhuonovointisuus tuottaa yhteiskunnalle miljarditappiot vuosittain niin työpoissaoloina kuin juridisinakin toimina. Eikä lohjallakaan ole tässä asiankohdassa hirveästi tuuleteltavaa. Jokaisen niin lapsen kuin aikuisenkin pitäisi pystyä menemään kouluun/töihin sekä opiskelemaan pelkäämäti väkivaltaa, henkistä tahi fyysistä pahoinpitelyä. Valitettavasti Lohjallakin ollaan tällä hetkellä kaukana siitä. Lohja voisi näyttää tässä mallia yli 5000 henkilöä työllistävänä työnantajana. Asuntomessut eivät lohjasta Eedenin puutarhaa tee, joten muutos ja perkaustyö täytyy lähteä sisältäpäin.Nyt.
Päihdehoito: Lohjalla pääsee tällä hetkellä päihdehoitoon kuukauden jonotusajalla! Tähän on tultava muutos. Narkomaanilla/alkoholistilla on vain kaksi päivää: Tänään ja ehkä huomenna. Selvään päivään herännyt, raitistumisen muutosta elämäänsä haluava addikti on yhtä harvinainen kuin kondoorikotka moision lahdella. Siksi hoitoon pitäisi päästä nopeammin, aina kun emk.luonnonoikku ilmaantuu. Järjestelmää on muokattava, ja lohjan alettava tuottamaan myös itse päihdehoitopalveluitaan esimerkiksi paloniemessä, eikä vouhotettava huvipuistoista ja herraskansan järvenrantaterasseista. Samoin lähisuhdeväkivallan uhreille turvapaikkoja sekä lapsille tuki ja turvapaikkoja. Kokemuksesta voin sanoa että 24/7 perhetyöntekijänä hyvin hankalia olivat lohjalta tuki -ja turvapaikkoja asiakkaille perjantai-lauantai öisin järjestää kun tilanne oli päällä.
Urani koulutukseni jne. Urani Erityistukea ja ammatillista huolenpitoa vaativien lasten parissa alkoi Helsingin kaupungin outamon latsenkodissa lohjan karkalissa(silloinen outamon vastaanottokoti) vuonna 1988. Kävin samoihin aikoihin Oulukylän Pop ja Jazz opistossa erityisryhmien musiikinohjaajakoulutusta.
Toimin tuolloin ohella kriminaaliyhdistyksellä nuorten ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen ehdonalaisvalvojana, vankilasta koevapauteen pääsevien nuorten sekä nuorten aikuisten ehdonalaisvalvojana noin 5-vuotta.
Todettuani outamossa että ala on omani, työskentelin n.5 vuotta outamossa ohjaajana, sittemmin myös outamon erityiskoulussa erityisopettajan sijaisuuksissa sekä vuorelan koulukodissa. Opiskelin alalle silloisen vaadittavan mielenterveys, kriisi ja päihdetutkinnon valmistuen lähihoitajaksi vuonna 1996
Siirryin keikkaluonteiseen jatkuvaan työhön lasten ja nuorten huumevieroitusyksikköön Diakonissalaitaoksen Pikku-Pellakseen, jonka jälkeen aloitin lohjan kaupungin ylä-asteilla uuden työmallin, perhetyöntekijän työn jota tein ja kehitin 22-vuotta aina vuoden 2020 heinäkuuhun saakka. Rakastin asiakastyötäni ylitse kaiken, kävin puhumassa aiheesta(ja ennenkaikkea tutkimassa aihettaa lisää) ympäri suomea kouluissa sekä eri insituutioissa: Ensi -ja turvakotien liitossa, laitoksisssa jne. Aihe: ”Perhetyö kouluista käsin” kiinnosti laajalti, kosketti väkevästi alan eri toimijoita ympäri maan. Lohjan kaupunkia vähiten. Juurikin tätä, haluaisin lohjalla kehittää!
Näyttelijänä tein ensimmäisen roolityöni tv-elokuvaan samana vuonna kun pääsin elokuvataiteen laitokselle elokuvakäsikrjoituslinjalle n.1992. Kirjoitin ensimmäiset 10-vuotta hyvin innokkaasti niin AVEC:in kuin ellokuvasäätiönkin tuella. Sittemmin olen näytellyt useissa suomalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa nykyhetkeen saakka, nyttemmin myös Ruotsissa sekä Tanskassa jossa olen tällähetkellä kiinnitettynä suureen tuotantoon. Luen äänikirjaa. jne.
Päihdetyöntekijänä keikkailin aktiivisesti viimeiset 5-vuotta aikuisille tarkoitetussa päihdekuntoutusyksikössä, vedin seitsemän vuotta päihde/elämänhallinnan ryhmiä pienryhmäkotiin sijoitetuille 12-17 lapsille sekä 18-23 vuotiaille nuorille aikuisille. Työskentelin myös viikoittain musiikkiterapeuttina em.yksikössä.
Muita töitä: Ammattijääkiekkoilijoille yhden kauden mentaalivalmennusta. Valmennus sisälsi yksilöiden huippuosaamisen mallittamista/profiloimista sekä ryhmä/tiimivalmennusta. Toimin myös vuoden LUKSIA:ssa kurssittajana turva-alalla väkivalta-asiantuntijana, aiheena: ”Väkivaltaisen/vaarallisen henkilön kohtaaminen, kehonkielen lukeminen, vaativassa paine/stressitilanteessa neuvotteleminen” jne. Olen toiminut ja toimin edelleenkin samasta aiheesta konsulttina emk.alueilla työskentelevien tahojen kanssa, hyvin mielenkiintoisten haasteiden parissa.